Jouluruoka

Joulukinkku on keskeisin joulun ajan ruokalaji. Se on perinteinen osa skandinaavista joulujuhlaa ja on yhtä tärkeä kuin joulukuusi.

Joulunkinkku on mahdollista ostaa valmiina. Ainoaksi toimenpiteeksi jää mahdollinen lämmittäminen ennen nauttimista. Valmiita kinkkuja on myös palvattu eli savussa valmistettu kinkku. Kinkku voidaan hankkia luuttomana tai luullisena. Jos joulukinkun haluaa paistaa itse, sen voi ostaa kylmäsuolattuna.

Lanttulaatikko on suomalainen perinneruoka, jota syödään erityisesti joulun aikaan muiden jouluruokien ohella. Perinteinen lanttulaatikko on valmistettu lantusta, vedestä, suolasta, korppujauhoista, kananmunasta, kermasta, siirapista, voista ja vaihtoehtoisesti erilaisista mausteista.

Imelletty perunalaatikko on kymenlaaksolainen perinteinen arkiruoka, jota muualla päin Suomea syödään perinteisenä jouluruokana. Se tehdään imellyttämällä eli seisottamalla perunasosetta noin 50 asteen lämpötilassa, jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy tyypillinen tunkkaisenmakea maku. Nykyisin makeutta voidaan lisätä siirapilla.

Porkkanalaatikko on suomalainen perinneruoka, jota syödään erityisesti jouluna muiden jouluruokien ohella. Porkkanalaatikossa keskeisimmät ainekset ovat porkkana ja riisi. Niiden lisäksi siinä käytetään usein esimerkiksi kananmunaa, maitoa, suolaa, sokeria, korppujauhoa ja voita. Ruoka maustetaan yleisimmin valkopippurilla ja muskottipähkinällä.

Porkkanalaatikko tehdään soseutetuista porkkanoista sekä riisistä, joka voidaan keittää puuroksi tai vaihtoehtoisesti lisätä maito tai kerma jälkeenpäin. Nämä kaksi sekoitetaan ja laitetaan uuniin.

Maksalaatikko on suomalainen perinneruoka, jota syödään Suomessa erityisesti jouluna muiden jouluruokien ohella. Maksalaatikko on vakiinnuttanut asemansa myös ympärivuotisena ruokalajina, sen saatavuuden vuoksi. Maksalaatikon valmistukseen on käytetty muun muassa riisiä, voita tai margariinia, siirappia, kananmunaa, sipulia ja jauhettua maksaa sekä rusinoita.

Rosolli eli sallatti on perunasta, porkkanasta ja punajuuresta valmistettu jouluruoka. Keitetyt punajuuret, porkkanat ja perunat pilkotaan rosollissa noin neliösenttimetrin kokoisiksi kuutioiksi. Mukana voi olla valmistajan tavoista riippuen silliä, omenaa, silputtua sipulia, suolasilakoita tai suolakurkkuja. Kaupallisena tuotteena sillillä lisättyä rosollia sanotaan sillisalaatiksi.

Rosollin mukana voidaan tarjota kastiketta. Kastike tehdään usein maustamalla kermavaahtoa (viini)etikalla ja värjäämällä se punajuuriliemellä. Joskus kastike tehdään myös kermaviiliin.

Sana rosolli tulee venäjän sanasta 'rossol', joka merkitsee alkuaan suola- tai säilöntälientä. Sitä ei tiedetä, miten sana on siirtynyt ruokalajin nimeksi. Venäjäksi rosolli eli sillisalaatti on 'vinegret'. Rosolli tunnetaan suunnilleen samanlaisena koko Pohjois-Euroopassa Hollannista Venäjälle.

Graavilohi on pohjoismainen ruokalaji, joka valmistetaan kypsentämällä lohi kuumentamatta. Sana graavi tulee ruotsin kielen sanasta grav, joka tarkoittaa hautaa.

Graavilohi valmistetaan laittamalla lohifileiden väliin karkeaa suolaa kymmenesosa kalan painosta, hiukan sokeria, valkopippuria ja tilliä, sekä haluttaessa myös muita mausteita kuten konjakkia. Fileet kääritään pareittain nahkapuoli ulospäin ja säilytetään kylmässä 3-4 päivää. Suola pehmittää kalan lihan valkuaisaineita ja estää kalan pilaantumisen. Graavaus on keksitty suurten kalasaaliiden säilyttämiseksi ilman kylmätiloja, mutta nykyisin graavilohta valmistetaan ja syödään sen maun takia

Piparkakku eli pipari on makea leivonnainen, joita syödään erityisesti jouluisin. Ne leivotaan usein ohuiksi, rapeiksi kekseiksi ja muotoillaan erityisillä muoteilla muistuttamaan esimerkiksi tähtiä, sydämiä, ihmisiä, eläimiä ja niin edelleen. Piparkakkutaikinalle makua antaa etenkin inkivääri.

Piparkakku on saanut nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisissä pipareissa käytettyjä mausteita. Pipareiden edeltäjiä, hunajakakkuja, valmistettiin jo faaraoiden ajan Egyptissä. Hunajakakut muuttuivat piparkakuiksi, kun hunajan tilalle tuli sokeri ja taikinaan alettiin lisätä mausteita. Piparkakuilla on toivotettu onnea ja välitetty viestejä.

Glögi on maustettu, kuumana nautittava, yleensä alkoholipitoinen juoma (vertaa Glühwein, hehkuviini). Glögin kantamuotoa, maustettua viinaa, käytettiin muun muassa virvoittamaan kylmässä säässä ratsastaneita tai hiihtäneitä viestinviejiä ja postimiehiä Pohjoismaissa.

Glögin valmistus aloitetaan kiehauttamalla vettä ja lisäämällä siihen mausteita. Muutaman minuutin haudutuksen jälkeen seos siivilöidään ja siihen lisätään esimerkiksi mustaherukkamehua ja kirkasta viinaa, rommia tai muuta alkoholijuomaa sekä manteleita. Glögi voidaan myös valmistaa viiniin. Yleisimmät suomalaisen glögin mausteet ovat neilikka, kaneli ja inkivääri, joilla saadaan glögiin jouluinen maku. Suomessa glögi yhdistetään yleensä jouluun. Muita yleisiä mausteita ovat pomeranssinkuori ja kardemumma. Glögiin käytetään usein samoja mausteita kuin piparkakkuihin. Lisäksi glögissä voi olla rusinoita.